Suomenhevos ratsastus!

Vuodet vaihtuu kuukausiin ja kuukaudet viikkoihin ja lopulta päästään sihen kun koulua on jäljellä vielä neljä koulu päivää, ja perjantaina sitten on päättärit.

Kuvat on varmaan kohta kuukauden vanhoja kun kävin ratsastamassa Kiken., silloin kun oli koulunäytöt.

 En halua että koulu loppuu, en halua päästää irti kaikista ihanista ihmisistä keihin oon tutustunut nytten tässä kuluneen vuoden aikana. Kuinka monet itkut on itketty, pelot ohitettu ja muutnekin kaikkea ihanaa on tapahtunut. Pitänyt tässä kuluneen vuoden aikana niin monta rakasta ja tärkeää ihmistä hyvästellä koululta. En halua enään sitä. 

Viikolla 17, eli 11.5-13.5 oli vain koulua. Maantai ja tiistai meillä kakkosilla, kolmosilla ja kakkosten hopseilla oli EA2 kurssit. Keskiviikkona oli eläinlääkintää aamulla ja iltapäivällä olisi pitänyt olla tuoteistamista, mutta opettaja perui tunnit joten menin ratsuvarsan kouluttamis tunnille, jossa oli Viivi ja Henttu. Kävin hakemassa Viivin kameran ja kuvasin kun he juoksuttivat ravipuolelta varsan, joka on kait jotain neljä viisi vuotta.  Torstaina nukuin puoli kolmeen, söin ja aloin leipomaan suklaakeksejä. Tuli kyllä niin hyviä että nam! 

 Ja sitten perjantaina lähdin yhden bussilla Ouluun ja siellä kävin hoitamassa asioita, etsimässä Viiville syntymäpäivä lahjan kun se täytti 18v. Ja sitten 18.00 lähdin bussilla Myllyojalle ystävän luokse, menimme nopeasti kaupaan ja vaihdoimme tärkeät ja uudet uutiset mitä ei oltu vielä juoruttu. Ehdin olla siellä 15-20 min kun sisko soitti ja oli aika lähteä Patelaan Viivin ja sen kaksoisiskon synttäreitä. Siinä sitten join ja muutenkin nautin illasta. Kunnes iski hirveä ahidistus ja kaikki romahti, onneksi oli lohduttajia vaikka muille jakaa <3 Kaikki rakkaat huolehti minusta, ja kyselivät että mikä on, lopulta selvisin meikit levinneenä naamalle, sieltä lähdin tupakille. Ja näin sitten joskus neljän kolmen aikaan tapahtui ehkä jotain odottatonta mutta ihanaa, nautin hetkestä kun tajusin sen ja niin lopusta ei sitten puhutakkaan mitään...

 Vaikka elämä ei mene aina, koskaan niinkuin elokuvissa, se ei tarkoita että et voisi nauttia pienistä hyvistä hetkistä. Minulle se on se että tajuan ja käsitän kuinka hyvä elämä minulla on. Minulla on aivan käsittämättömän ihania ja rakkaita ihmisiä ketkä välittävät minusta ja ovat 'toivottavasti' ainakin valmiita tulemaan auttamaan minua aina.
 Olin onnellinen siellä juhlissa vaikka se ei mennyt ihan niinkuin kuvittelin sen menevän mutta siellä minulla oli rakkaat ihmiset pitämässä huolta minusta. Tiedän kenelle soitan kun haluan jutella, niinkuin yksi rakas mussukka sanoi,vaikka ei saata vaikuttaa siltä että olet tärkeä minulle olet silti ihana ja en halua että sulla on huono olla.

Itse olin perjantain pois koulusta, koska kauhea tauti iski ja olin liian kuollut menevään kouluun. Vaikkain päätin sen jo illalla, päivällä heräin 12 pakkasin, koitin herätä ja saada kuumeen laskemaan ja kivut katoamaan, söin ja lähdin bussiin tekemään kuolemaa, Sieltä sitten lähdin Ouluun siskon kanssa katsomaan minulle ratsastussaappaita mutta en löytänyt, löysin kylläkin kannusremmit mutta en ostanut koska luulin että toisesta kaupasta löytäisin, mutta en..Ja sitten kotiin lähdimme joskus kuudedn jälkeen, ja sieltä melkein heti menin saunaan! Ahh, että oli ikävä saunaa. Muuten koko viikonlopun orjuutin porukoita ja niin valtasin meidän sohvaa. Join ja en tehnyt mitään muuta kuin istuin sohvalla, ja kävelin väliä, wc-keittiö, huone ja sohva! Ja nyt on aika mennä nukkumaan, huomenna on koulua koko päivä ja sitten iltatalli, joka on myöskin viimeinen tähän kouluun toivottavasti. Ellei lasketa sitä lauantaita minkä teen kun olin viime kesänä topista pois yhden päivän koska samainen tauti.