Sivut

lauantai 31. elokuuta 2013

Rakkaasta ihmisestä ei ole helppoa irtautua, kun siihen sijoittuu paljon.


Yläaste oli rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Tuli itkettyä paljon. Tehtyä asioita joita en välttämättä olisi tehnyt jos olisin ollut yhtään viisaampi, tai elämäni olisi mennyt paremmin.
Ja tälleen tähän sanon;että te ihanat ihmiset ketkä luette tätä ja tunnette minut oikeasti ja olette tavannet minut, nämä ajat ovat menneitä, ja niille ei voi enään tehdä mitään.
 
  
Eli määhän vaihdoin luokkaa silloin vissiin joskus puoli välissä 9 luokkaa B-luokalta C:lle. En ala sen enenmää kertoo tästä muutaku että en tullut toimeen parin pojan kanssa siellä. Yhtä asiaa todellakin kadun kun en puolustanut mielipiteitäni silloin. Olen oppinut nytten Pudasjärvellä että pitää puolustaa omaa mielipidettä. Jos olisin sanonut pari kaunista sanaa olisi saattanut olla että en olisi menettänyt ihanaa ihmistä.

Niinkuin sanoin; ysi luokalla koin paljon (jätän sanommatta yhden jutun...joka olisi varmaan erittäin olellinen osa tätä postausta mutta siihen liitty vaaroja niin en kirjoita sitä. Toivottavasti ymmärrätte). Kun vaihdoin luokkaa luokallani oli pari ihmistä ketkä välittivät minusta ja olivat huolissaan, jos en syönyt jotain ruokaa yms. Jossain vaiheessa he menivät sanomaan yhdelle luokanvalvojalle, asiasta jota en kirjoita tähän.
 

Toi^^ on tosi häirittevä ainakin mulla ku näkyy punaisena.
^-^^-^^^-^^-^^-^^-^^-^^-^^^-^^-^^-^^-^^^-^^-^^^-^^-^^-^^-^^-^^-^^^-^^-^^-^^-^^-^
Opettaja tuli minun luokse kun olin kutomassa mattoa joka oli pakollinen kaikille käsityö tunneilla oleville, ja sanoi että oppilaat olivat tulleet kertomaan olevansa huolissan minusta. Juttelimme jonkin aikaa siinä sitten lähdin opettajan kanssa kuraattorille. Kuraattorilla kävin viikoittain, en tykännyt siitä naisesta, valehtelin melkein kaiken mitä se kysyi. Teimme masennus testin ekana kertana, ja muita testejä, sanoin ja väitin että olen iloinen vaikka mieliala oli juuri toisinpäin. Niinkui voitte arvat feikkasin kaikki ne testit. Kun piti valita korteista hyviä puolia itsestä, en osannut valita, en pidä itsestäni.
Tarkennus on mitä on!


Kuraattori sanoi, että kaikki opettajat tai ne ketkä mua oli opettanut olivat olleet myös huolissaan minusta. Kerran kaksi kävin myös kasi luokalla kuraattorilla, mutta varasimme vahingossa ajan sille päivälle kun meillä oli joku päivä milloin emmä ollut koulussa. Ja en sitten mennyt sinne enään  enne  tätä vuotta.
Kävin siellä loppu vuoden melkein, kun koulua oli enään jäljellä kuukausi kaksi, niin pääsin sieltä pois, nainen sanoi että näytän ja vaikutan paljon iloisemmalta. Koska osaan valehdella hyvin ja feikata kaiken ettei kukaan osaa epäillä.


3 kommenttia:

  1. meneeks sul kuiteski nyt paremmi? :)

    VastaaPoista
  2. Miten oot kestäny kaiken tuon...?
    ootko ikinä sortunu viiltämään..?
    itse olen.

    VastaaPoista
  3. 1ano: menee paaljon paremmin nytten :)
    2ano: Kyllähän sen kestää kun, vähän niinku pakko ollut tai silleen..

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :) Kommentit tuovat iloa bloggaamiseen.