~ En oo timantti joka särkyy kosketuksesta.

Tunnen yksinäisyyden kun se hiippii pitkin niskaani. Olen ollut yksin tässä huoneessa ja talossa edelliset kolme tuntia. Olen kyllästynyt olemaan aina yksin täällä. Haluan seuraa, jossa voin nauraaa vatsalihakset kipeäksi, nauraa aidosti ja nauttia aidosti ihmisten seurasta. Olen täällä huoneessa varmaan seuraavat ainakin kolme päivää, liian monta iltaa, liian paljon aikaa jolloin voisin nähdä oikeita ihmisiä ja juoruta kunnolla ja tietenkin itkeä silmit päästä jonkun kanssa, koska yksin siinä ei ole mitään järkeä..

Ja mulla ei oo mitään tekemistäkään koska siivosin jo mun huoneen ja tiskasin, vielä ois imuroiminen ja sit ois tääkin kämppä siivottu eli toisin sanoen kuolen tylsyyteen vielä ennen keskiviikkoo jos se ees tulee takas vielä sillon. Paitsi jos suunnitelmat toteutuu niin en ehkä kuole.. Mutta onneksi oon tottunut olemaan yksin joka paikassa joka sekuntti. 
 

Maanantaina koulussa tulen kuolemaan aika monestakin syystä. Ensinnäkin että meillä on valmennuksen suunnitelua, ja siellä ei oo ketään kuka osaa selittää mulle ne asiat silleen että määkin tajuisin ne. Eli toisin sanoen veikkaan että lähen nopeeta, vitun nopeeta pois sieltä. Ja sitten saan varmaan pari ihmistä perään soitteleen että mihin lähtiin ja näin, mutta se on sitten vähän liian myöhästä tajuta asia, varsinkin jos oon mennyt kämpille niin en kyllä täältä ihan hevillä poistu.

Ja sekin että mulla on aamutalli viikko niin tuun olemaan niin väsynyt koulussa että en varmaa tajuu mistää mitään, pitäs varmaa käyvä taas terkkarillakin. Jos vaikka jaksais tällä viikolla käydä, koska haluun nukkuu kunnon yöunet kuukauden jälkeen ellei jopa pitemmänkin aika.. Onneks huomenna saa nukkuu päivätalliin asti kuhan vaan käy ensin aamutallissa.

Koska rakas kissani on liian viisas <3

Tarvin sen yhden henkilön tähän viereeni nukkumaan, antamaan halin ja pusun kun tarviin. Aina valmiina tulemaan lohduttamaan kesken koulun ja ihmisten edessä. Ilman että kummankaan tarvii häpeillä mitään voin olla seurassasi oma itseni vikoineen. Minun ei tarvi muuttua niin ei sinunkaan. Kaikki sanoo että unelmien prinssi tulee sillon kun häntä vähiten odottaa. En halua odottaa että löydän hänet/hän minut koska tarvitsen hänet nyt tällä hetkellä ovelleni koputtamaan ja halaamaan, pitämään sylissään ja silittämässä hiuksiani.  

Minäkin, kerran jo särkynyt, voin vielä rakastaa. 
Mutta kuka uskaltaisi syleillä tätä helposti särkyvää, 
rakastaa tätä tyttöä rikkimenevää. 
Tarvitsen vain hellän halauksen...

Hyvää naisten päivää kaikki naiset! <3